VANHUSPALVELULAKIIN SUBJEKTIIVINEN OIKEUS

Keskiviikko 31.10.2012 klo 10:05


 

Eläkeläiset ry:n valtuusto 21.–22.5.2013

KÖYHÄLLÄ EI OLE VARAA SAIRASTAA – VAADIMME PIKAISIA RATKAISUJA

 

Samaan aikaan, kun pienituloiset eläkeläiset sairauden kohdatessaan jonottavat palveluja, tinkivät hoidosta ja lääkityksestä, jatkavat poliitikot kiistelyä sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistuksista. Ratkaisujen viipyessä julkinen terveydenhuolto rapautuu edelleen. Se on vaarassa romahtaa lopullisesti. Terveydenhuollon voimavarojen pako yksityiseen terveysbisnekseen kiihtyy, ja sen omistajien taloudelliset voitot kasvavat.

Eläkeläisen arki ja poliittiset päätökset eivät kohtaa. Väestöryhmien väliset suuret terveyserot kasvavat edelleen. Rikkaimmat ja terveimmät käyttävät terveyden- ja sairaanhoidon resursseja eniten. Vähiten niitä käyttävät eläkeläiset ja muut julkisen terveydenhuollon varassa elävät.

Sairastaminen on ollut eurooppalaisessa vertailussa Suomessa kallista, ja hallituksen säästöpäätösten jälkeen se on entistäkin kalliimpaa. Hallituksen sairausvakuutusmenojen säästötavoite kuluvalle vuodelle oli 153 miljoonaa euroa. Kevään kehysriihessä sitä lisättiin vielä 50 miljoonalla eurolla.

Kelan korvaamien sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvien matkojen omavastuuta korotettiin vuodenvaihteessa. Korotus oli yli 50 prosenttia korvattavaa matkaa kohden. Korotuksen jälkeen vuotuinen omavastuuosuus eli matkakatto on 242 euroa. Kehysriihen säästötavoite uhkaa toistamiseen korottaa matkustamisen omavastuita.

Helmikuun alussa heikennettiin lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksia. Peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Korvausprosenttien heikennystä pehmennettiin alentamalla vuoden vaihteessa lääkekustannusten vuotuisen omavastuuosuuden eli lääkekaton rajaa 31 eurolla. Se oli pieni helpotus paljon sairastavien kustannuksiin. Lääkekatto on nyt 670 euroa.

Kun kahden edellisen omavastuuosuuden lisäksi on vielä kunnallisen terveydenhuollon 636 euron maksukatto, nousevat vuotuiset omavastuut jo 1 548 euroon. Summa ylittää 70 eurolla kahden kuukauden täysimääräisen takuueläkkeen. Tilanne on kestämätön. Se vaarantaa pienituloisten eläkeläisten mahdollisuuden saada edes välttämätöntä hoitoa. Nyt on pikaisten ratkaisujen aika.

Vaadimme, että sairastamiseen liittyvät erilliset omavastuut yhdistetään yhdeksi maksukatoksi. Sen tulee olla nykyisiä yhteenlaskettuja vuosittaisia omavastuuosuuksia selvästi alhaisempi. Samalla vaadimme, että terveyskeskusmaksut on poistettava. Näillä toimilla voidaan nopeasti lisätä väestön terveyttä, lievittää sairautta ja aloittaa väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen.                                                                            

 

Vanhuspalvelulakiin subjektiivinen oikeus hoivaan

 

Hallitus sopi budjettineuvotteluissa lisäresursseista vanhustenhoitoon. Lisärahoitus on merkittävä. Näin vanhuspalvelulaki voidaan toteuttaa, ja vihdoin saadaan parannusta kauan parjattuun Suomen vanhustenhoitoon.

Julkinen keskustelu aiheesta on keskittynyt laitoshoidon sitovaan henkilöstömitoitukseen. Henkilöstömitoituksessa päädyttiin kompromissiratkaisuun: mitoitus saatiin, mutta mitoituksen tasosta ja toteutusaikataulusta tingittiin. Henkilöstömitoitus on tärkeä asia, mutta laissa on kyse paljon muustakin.

Se kaikkein tärkein asia on tainnut jäädä julkisuudessa vähälle huomiolle. Keskeistä laissa on henkilökohtaisen ja velvoittavan palvelusuunnitelman saaminen kaikille tietyn ikärajan ylittäville ihmisille. Tämä velvoittavuus on ollut vasemmiston jo vuosia sitten tekemän lakialoitteen perusvaatimus. Nyt terveyspalveluista tuttu hoitotakuun periaate ulotetaan myös vanhuspalveluihin.

Jokainen tietyn iän ylittänyt ihminen saa tarvittaessa henkilökohtaisen palveluarvion, ja kunnalla on myös velvollisuus järjestää tämän mukainen palvelu, oli sitten kyse palveluasunnosta, kotihoidosta tai laitospaikasta.

Olemme myös jatkuvasti tuoneet esille, että vanhuspalvelulaista täytyy tehdä niin hyvä ja kattava kuin mahdollista. Henkilökohtainen ja velvoittava palvelusuunnitelma eli ”subjektiivinen oikeus hoivaan” on tässä keskeistä. Tärkeää on myös saada lain ikäraja riittävän alhaiseksi, jotta hoitoa tarvitsevia ihmisiä ei jäisi lain ulkopuolelle.

On myös hyvä, että nyt budjettiin tulee 10 miljoonaa euroa lisää rahaa sekä kotihoitoon.

Vanhuspalvelulaki: ”Tärkein jäänyt huomaamatta”

Annika Lapintie arvioi, että vanhuspalvelulaissa tärkeintä on vanhukselle tehdyn palvelusuunnitelman muuttuminen velvoittavaksi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän johtaja Annika Lapintie korostaa, että vaikka vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on tärkeä asia, mutta ensi vuonna voimaan tulevassa vanhuspalvelulaissa on kyse paljon muustakin. Lapintie pitää vanhushoitoon budjetissa luvattuja lisäresursseja merkittävinä.

– Näin vanhuspalvelulaki voidaan toteuttaa, ja vihdoin saadaan parannusta kauan parjattuun Suomen vanhustenhoitoon, Lapintie kirjoittaa blogitekstissään perjantaina.

Hän toteaa, että vanhuspalvelulakia koskeva julkinen keskustelu on keskittynyt yhteen aiheeseen, laitoshoidon sitovaan henkilöstömitoitukseen.

– Henkilöstömitoituksessa päädyttiin kompromissiratkaisuun, hän kertaa tapahtumia.

– Mitoitus saatiin, mutta mitoituksen tasosta ja toteutusaikataulusta tingittiin.

Tärkein huomaamatta

Lapintie arvioi, että lain merkitystä ei ole tajuttu.

– Se kaikkein tärkein asia on tainnut jäädä julkisuudessa vähälle huomiolle, hän toteaa.

– Keskeistä laissa on henkilökohtaisen ja velvoittavan palvelusuunnitelman saaminen kaikille tietyn ikärajan ylittäville ihmisille. Tämä velvoittavuus on ollut vasemmiston jo vuosia sitten tekemän lakialoitteen perusvaatimus. Nyt terveyspalveluista tuttu hoitotakuun periaate ulotetaan myös vanhuspalveluihin.

Jos laki tulee nyt sovitussa muodossa voimaan ensi heinäkuussa jokainen tietyn iän ylittänyt ihminen saa tarvittaessa henkilökohtaisen palveluarvion, ja kunnalla on myös velvollisuus järjestää tämän mukainen palvelu, oli sitten kyse palveluasunnosta, kotihoidosta tai laitospaikasta.

– Tärkeää on myös saada lain ikäraja riittävän alhaiseksi, jotta hoitoa tarvitsevia ihmisiä ei jäisi lain ulkopuolelle, Lapintie sanoo.

                       


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini