ELÄKELÄISTEN EDUSTUS VALTUUSTOON

Torstai 13.9.2012


 

Porin perusturvan ongelmat ratkaistavissa

Lokakuu 2, 2012

Porin perusturvan tiedossa olevia ongelmia pitää lähteä ratkomaan. Kustannusten hallitsematon kasvu, ongelmat palvelutuotannossa ja yhteistoiminta-alueen muiden kuntien irtaantumishalukkuus kertovat siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Perusturvan ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta eivät samoilla lääkkeillä.
Perusturvan kustannusten hallinta on vaikeaa, koska ihmisten palvelutarve vaihtelee vuosittain ja toimintakenttä perusturvalla on todella laaja vauvasta vaariin. Palvelujen kysynnän kasvuun voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa lisäämällä. Ympärivuorokautinen, pitkäaikainen hoito on kallista ja odotettavissa on, että tarve kasvaa koko ajan. Lisäksi ihmiset yleensä haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, jos vain kotiin annettavat palvelut toimivat.

Ikäihmisten osalta pitää satsata kotipalveluun, kuntoutukseen ja omaishoitajien jaksamiseen. Suuret odotukset kohdistuvatkin kaupunginsairaalan uuteen profiiliin kuntoutussairaalana.
Porissa on lisäksi järkevää lisätä tehostettua palveluasumista, sillä on tärkeää, että ihmisiä ei turhaan makuuteta monta kertaa kalliimmassa erikoissairaanhoidossa. Siksi perusturvassa pitää käynnistää uuden, tehostetun palveluasumisen yksikön rakennuttaminen.
Lastensuojelun saralla ilmeneviin ongelmiin pitää puuttua välittömästi ja vahvoilla avohuollon tukitoimilla, muun muassa perhetyöllä ja lapsiperheiden kotipalvelulla, ennen kuin ongelmat ovat siinä pisteessä, että joudutaan tekemään huostaanotto. Huostaanottoon jouduttaessa pitää etsiä mahdollisuuksia perhesijoituksiin ja myös omaa palvelutuotantoa lastensuojelulaitosten osalta pitää vahvistaa.
Yksityisessä lastensuojelulaitoksessa yhden lapsen asuminen maksaa nykyään noin 100 000 euroa vuodessa. Tällä summalla palkkaisi ainakin kaksi työntekijää lastensuojelun perhetyöhön.

Palvelujen järjestämiseen liittyvistä ongelmista saa toistuvasti paikallisena päättäjänä kuulla ja lukea mielipidekirjoituksista. Liian usein kuulee, että aikaa lääkäriin ei saa tai että hammashoitoon ei pääse kohtuullisessa ajassa.
Perusturvassa pitäisi parantaa työoloja kaikin tavoin. Työhyvinvointiin satsattaessa työntekijät sitoutuvat nykyistä paremmin perusturvan palvelukseen.
Turvautumalla kallisiin keikkalääkäreihin saadaan paljon lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Tuttu lääkäri voisi ratkaista ongelman jo perusterveydenhuollossa.
Hätiköidyillä terveysasemien sulkemisilla saadaan lyhytaikaista säästöä, mutta ihmisten palvelujen saatavuuteen tämä vaikuttaa kielteisesti eikä säästöistä ole pitkällä tähtäimellä varmuutta. Perusterveydenhuollon toimivuuteen satsaaminen maksaa itsensä takaisin entistä pienempinä erikoissairaanhoidon laskuina.

Juha Sandberg

PORIN KAUPUNGINVALTUUTETTU,

VALTUUSTORYHMÄN PJ.

 

Vanhuspalvelulakiin subjektiivinen oikeus hoivaan

 

Hallitus sopi budjettineuvotteluissa lisäresursseista vanhustenhoitoon. Lisärahoitus on merkittävä. Näin vanhuspalvelulaki voidaan toteuttaa, ja vihdoin saadaan parannusta kauan parjattuun Suomen vanhustenhoitoon.

Julkinen keskustelu aiheesta on keskittynyt laitoshoidon sitovaan henkilöstömitoitukseen. Henkilöstömitoituksessa päädyttiin kompromissiratkaisuun: mitoitus saatiin, mutta mitoituksen tasosta ja toteutusaikataulusta tingittiin. Henkilöstömitoitus on tärkeä asia, mutta laissa on kyse paljon muustakin.

Se kaikkein tärkein asia on tainnut jäädä julkisuudessa vähälle huomiolle. Keskeistä laissa on henkilökohtaisen ja velvoittavan palvelusuunnitelman saaminen kaikille tietyn ikärajan ylittäville ihmisille. Tämä velvoittavuus on ollut vasemmiston jo vuosia sitten tekemän lakialoitteen perusvaatimus. Nyt terveyspalveluista tuttu hoitotakuun periaate ulotetaan myös vanhuspalveluihin.

Jokainen tietyn iän ylittänyt ihminen saa tarvittaessa henkilökohtaisen palveluarvion, ja kunnalla on myös velvollisuus järjestää tämän mukainen palvelu, oli sitten kyse palveluasunnosta, kotihoidosta tai laitospaikasta.

Olemme myös jatkuvasti tuoneet esille, että vanhuspalvelulaista täytyy tehdä niin hyvä ja kattava kuin mahdollista. Henkilökohtainen ja velvoittava palvelusuunnitelma eli ”subjektiivinen oikeus hoivaan” on tässä keskeistä. Tärkeää on myös saada lain ikäraja riittävän alhaiseksi, jotta hoitoa tarvitsevia ihmisiä ei jäisi lain ulkopuolelle.

On myös hyvä, että nyt budjettiin tulee 10 miljoonaa euroa lisää rahaa sekä kotihoitoon.

Vanhuspalvelulaki: ”Tärkein jäänyt huomaamatta”

Annika Lapintie arvioi, että vanhuspalvelulaissa tärkeintä on vanhukselle tehdyn palvelusuunnitelman muuttuminen velvoittavaksi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän johtaja Annika Lapintie korostaa, että vaikka vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on tärkeä asia, mutta ensi vuonna voimaan tulevassa vanhuspalvelulaissa on kyse paljon muustakin. Lapintie pitää vanhushoitoon budjetissa luvattuja lisäresursseja merkittävinä.

– Näin vanhuspalvelulaki voidaan toteuttaa, ja vihdoin saadaan parannusta kauan parjattuun Suomen vanhustenhoitoon, Lapintie kirjoittaa blogitekstissään perjantaina.

Hän toteaa, että vanhuspalvelulakia koskeva julkinen keskustelu on keskittynyt yhteen aiheeseen, laitoshoidon sitovaan henkilöstömitoitukseen.

– Henkilöstömitoituksessa päädyttiin kompromissiratkaisuun, hän kertaa tapahtumia.

– Mitoitus saatiin, mutta mitoituksen tasosta ja toteutusaikataulusta tingittiin.

Tärkein huomaamatta

Lapintie arvioi, että lain merkitystä ei ole tajuttu.

– Se kaikkein tärkein asia on tainnut jäädä julkisuudessa vähälle huomiolle, hän toteaa.

– Keskeistä laissa on henkilökohtaisen ja velvoittavan palvelusuunnitelman saaminen kaikille tietyn ikärajan ylittäville ihmisille. Tämä velvoittavuus on ollut vasemmiston jo vuosia sitten tekemän lakialoitteen perusvaatimus. Nyt terveyspalveluista tuttu hoitotakuun periaate ulotetaan myös vanhuspalveluihin.

Jos laki tulee nyt sovitussa muodossa voimaan ensi heinäkuussa jokainen tietyn iän ylittänyt ihminen saa tarvittaessa henkilökohtaisen palveluarvion, ja kunnalla on myös velvollisuus järjestää tämän mukainen palvelu, oli sitten kyse palveluasunnosta, kotihoidosta tai laitospaikasta.

– Tärkeää on myös saada lain ikäraja riittävän alhaiseksi, jotta hoitoa tarvitsevia ihmisiä ei jäisi lain ulkopuolelle, Lapintie sanoo.

                       

Eläkeläiset ry:n 18. edustajakokous 22.-23.5.2012                          

Eläkeläiset vaikuttamaan kunnalliselämään

Järjestö kehottaa omia jäsenyhdistyksiään ja kaikkia eläkeläisiä osallistumaan aktiivisesti syksyn kunnallisvaaleihin. Julkiseen keskusteluun on ponnekkaasti nostettava eläkeläisten ja ikäihmisten asiat.  Rohkaisemme jäseniämme asettumaan ehdokkaiksi ja vaalien jälkeen kunnallisiin luottamustehtäviin. Vaaleissa ja kunnallisessa päätöksenteossa ratkaistaan ikääntyneiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita. Päättäjiksi tarvitaan eläkeläisten ja ikääntyneiden arjen tuntevia ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen sitoutuneita ihmisiä.  

Ihmisten sujuvalle ja turvalliselle elämänkululle on tärkeää, että kunnat huolehtivat hyvin vastuullaan olevista peruspalveluista. Kunnan on turvattava niiden saatavuus ja hyvä laatu. Palvelut on tarjottava joko maksutta tai kohtuuhintaisina niin, että kaikkein pienituloisimmatkin saavat ne. Palvelurakenteen on oltava väestöllisesti ja alueellisesti kattava niin, että ikäihmisten erityistarpeet otetaan painokkaasti huomioon. On kehitettävä lähipalveluja.

Terveyskeskusmaksu on poistettava

Eläkeläisten hyvinvoinnille ovat erityisen tärkeitä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut. Kun ikääntyneen väestön osuus kasvaa, on kuntien erityisesti panostettava näihin palveluihin. Palveluketjut ennaltaehkäisyn, hoidon, hoivan ja kuntoutuksen välillä on saatava toimiviksi. Tämä edellyttää erimuotoisten avopalvelujen, kotipalvelujen ja laitospalvelujen rinnakkaista kehittämistä.

Väestön terveyserojen kaventaminen vaatii lisää voimavaroja perusterveydenhuoltoon.  Terveyskeskusten resursseja on tuntuvasti lisättävä ja terveyskeskusten toimintaa on kehitettävä. Jotta kynnys terveyskeskusten palvelujen käyttöön madaltuu, on terveyskeskusmaksu poistettava. Tavoitteenamme on, että esitys maksun poistamisesta tehdään mahdollisimman monessa kunnassa jo ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa.

Kuntien tulee tuottaa itse peruspalvelut

Kuntien tulee itse tuottaa peruspalvelunsa. Peruspalvelut isommissakin kokonaisuuksissa on toteutettava lähipalveluina. Ulkoistaminen ja kilpailutus sopivat erityisen huonosti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kilpailutus johtaa hinnan yksipuoliseen korostumiseen palvelun laadun kustannuksella. Tästä kärsii asiakkaiden lisäksi henkilökunta. Kilpailutuksen mahdolliset lyhyen aikavälin kustannussäästöt menetetään yleensä muutamassa vuodessa, kun markkina- ja kilpailutilanne yksipuolistuu. Voittajia ovat keskittymällä kasvua hakevat, aggressiivisesti voittoa tavoittelevat liikeyritykset ja kansainvälisessä omistuksessa olevat monialaiset pörssiyhtiöt. Häviäjiä ovat palveluja tarvitsevat kuntalaiset, veronmaksajat ja oman palvelutuotantonsa riisuneet kunnat.

Kunnilla on ollut perinteisesti vankka asema osana julkista valtaa. Sen perustana on itsehallinto, jota on hoidettu kansanvaltaisesti.  Markkinaehtoinen ulkoistaminen ja siihen liittyvä kunnan oman toimialan aktiivinen kaventaminen murentavat itsehallintoa ja kaventavat demokratiaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lähiyhteisössään.

Demokratia edellyttää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Eläkeläistoiminta on yksi osa sitä. Kuntien on tuettava ja parannettava eläkeläistoiminnan edellytyksiä muun muassa toimitilojen, harrastusmahdollisuuksien ja toiminta-avustusten


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini