Kävellen Poriin

Lauantai 24.1.2015 klo 14:18

Harjoituskausi menossa, retki kestää pari viikkoa

Kolme helsinkiläistä ja uusmaalaista eläkeläistä aikoo kävellä touko-kesäkuussa Helsingistä Poriin Eläkeläiset ry:n retkeily- ja kulttuuripäiville.

Eläkeläiset ry:ssä kävellään muutenkin tänä keväänä, Järjestössa alkoi viime syksynä Kävellen kohti Poria -kampanja. Kampanjaan osallistuvat jäsenet ovat saaneet kävelypassit, joihin he voivat merkitä vähintään 30 minuuttia kestäneet kävelyrupeamansa. Päivienkin ohjelmassa on erilaisia kävelytapahtumia.

Kampanjasta ja kävelypasseista innostuneina kolme Eläkeläiset ry:n jäsentä ja ystävää, Antti Honkonen, Pekka Isaksson ja Heimo Liimatainen päättivät tempaista kävelemällä Helsingistä Poriin. Ryhmän enemmän tai vähemmän epäviralliseksi nimeksi tuli kuin itsestään Kävelypässit.

Blogisivuilla kävelypässit kertovat valmistautumisesta retkeen, kävelemisestä ja liikunnasta yleensä ja tietysti itse retkestä 26.5. - 9.6.2015. Retken reitti ja aikataulu löytyy tästä linkistä.

Pituutta reitillä on runsaat 230 kilometriä, ja lepopäivineen sen taittamisen arvioidaan vievän 14 päivää.

 

Kommentoi kirjoitusta.

ELÄKELÄISKÖYHYYS LISÄÄNTYY

Lauantai 29.3.2014

Eläkeläisköyhyys lisääntyy

Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö pitää eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaamista kohtuuttomana. Työeläkkeiden osalta se ei edes vaikuta valtiontalouteen.

Hallituksen tekemään sopeutuspäätökseen sisältyy eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaaminen. Indeksitarkistus tulee olemaan vain 0,4 prosentin suuruinen. Eläkeindeksien mukaisen korotuksen tulisi olla noin neljä kertaa suurempi.

– Eläkkeistä valtaosa, 90 prosenttia, maksetaan työsuhteessa kertyneinä ansioeläkkeinä.  Niistä valtaosaa hallinnoivat yksityiset työeläkeyhtiöt, jotka maksavat eläkkeet ja niihin tulevat korotukset. Näin ollen indeksin leikkaamisella ei näiltä osin ole minkäänlaista vaikutusta valtiontalouteen. Sen sijaan leikkaus vaikuttavaa pysyvästi eläkkeisiin, kun aikanaan palataan normaaleihin lakisääteisiin indeksitarkistuksiin. Silloin se eläkkeen lähtötaso, josta korotukset lasketaan, jää alhaisemmaksi. 1990-luvun indeksin jäädytyksestä tästä saatiin karvaat kokemukset, Kivistö sanoo.

Kivistön mukaan valtiontalouteen vaikuttaa suoranaisesti vain kansaneläkkeiden indeksijäädytys, koska edellinen hallitus poisti työnantajien kansaneläkemaksun. Kansaneläkkeet muodostavat noin 10 prosenttia maksetuista eläkkeistä ja niiden osuus pienenee edelleen.

– Kansaneläkeindeksin leikkaamisella on valtiontaloudessa hyvin vähäinen merkitys sopeutuksen lähes 3 miljardin euron kokonaisuudessa, josta hallitus on päättänyt.  Kansaneläkkeiden indeksijäädytys puree eniten takuueläkkeen ja pienten työeläkkeiden saajiin, joiden eläketurvasta osa koostuu kansaneläkkeestä. Leikkaus lisää eläkeläisköyhyyttä. Tätä linjaa täydentää vielä lääkekorvauksien alkuomavastuu.  Se lisää sairauskuluja, jotka ovat ikääntyvällä väestöllä muutoinkin suurimmat, Kivistö sanoo.

 

Kommentoi kirjoitusta.

VETERAANIEN KULTTUURIKILPAILUT PORISSA

Tiistai 5.11.2013

Veteraanien kulttuurikilpailut Porissa julistivat kulttuurin vireyttävää voimaa

Juha Drufva

Viisitoista lajia ja lähes tuhat esiintyjää ikäihmisten katselmuksessa.

Viikonloppuna Porissa pidetty veteraanien kulttuuriharrastusten suurkatselmus yllätti ja ylitti kaikki odotukset niin osallistuja- ja yleisömäärällään kuin esitysten tasonkin suhteen. Mukana kisassa oli viisitoista eri lajia ja lähes tuhat esiintyjää. Kilpailuissa nähtiin kaikkiaan 135 eri esitystä.

Tuomaristo joutui yksimielisesti toteamaan esitysten tason huimasti nousseen kaksi vuotta sitten Seinäjoella pidettyjen ensimmäisten Veteraanien kulttuurikilpailujen jälkeen, vaikka taso oli sielläkin jo erittäin hyvä.

Eläkeläiset ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Irmeli Mandell totesi sunnuntaina Porin Promenadikeskuksessa pidetyssä kilpailujen loppunäytöksessä, että kaksi vuotta sitten marraskuussa Seinäjoella toteutui Eläkeläiset ry:n, TUL:n Veteraanijaoston ja Eläkkeensaajien Keskusliiton yhteinen haave ikäihmisten kulttuurikilpailujen järjestämisestä.

Mukaan liittyivät silloin myös Työväen Näyttämöiden liitto sekä Työväen Musiikkiliitto. Toimivathan näiden järjestöjen kulttuuriharrastusyhteisöt kiinteässä yhteistyössä eri puolilla Suomea. Seinäjoella esitettiin toive, että tapahtuma uusittaisiin ja siitä tehtäisiin perinne, joka toteutettaisiin kahden vuoden välein.

– Toive on toteutunut näiden kahden päivän aikana upeana katselmuksena ikäihmisten järjestöissään tuottaman omaehtoisen ja runsaan kulttuuriharrastuksen ansiosta. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki totesi taannoin, että huonoinakaan aikoina ihmiset eivät halua luopua eivätkä karsia kulttuurista. Tämä yhteinen tapahtumamme todistaa asian olevan ainakin meidän ikäihmisten parissa täyttä totta.

Kulttuuri tuo valoa elämäämme

Mandell huomautti, että kulttuuri tuo valoa jokapäiväiseen elämäämme, vaikka emme aina sitä arkisten kiireidemme ja huoliemme keskellä huomioikaan, miten tiiviisti elämme kaikenlaisen kulttuurin ympäröimänä.

– Ilman ympäristöömme oleellisesti liittyvää musiikkia, kirjallisuutta, teatteria, kuvia tai luovuutta elämämme olisi mustavalkoista tai pahimmassa tapauksessa synkän harmaata. Kulttuuri luo hyvinvointia, avartaa maailmaa ja edesauttaa ymmärtämään elämän ja yhteiskunnan monimuotoisuutta.

Porin kaupungin tervehdyksen tuonut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Diana Bergroth-Lampinen korosti, että kulttuuritoiminnalla ja taiteella on osoitettu olevan selkeä yhteys hyvään elämään sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon.

– Taiteen ja aktiivisen kulttuuritoiminnan avulla edistetään terveyttä, parannetaan elämänlaatua ja rakennetaan myönteisiä yhteisöllisyyden kokemuksia.

Eläkkeensaajien Keskusliiton järjestösihteeri Erkki Partanen peräänkuulutti ennaltaehkäisevää työtä niin julkisen-, yksityisen kuin kolmannen sektorin välillä, jotta kulttuuri- ja liikuntaharrastusten osallistumisen esteenä ei koskaan voisi olla rahan puute.

– Pienet teot arkipäivänä voivat tuottaa hyvää mieltä ja elämän vireyttä.

Veteraanien kulttuurikilpailujen järjestäjinä olivat TUL:n veteraanijaosto ja TUL:n

Satakunnan piiri, sekä Eläkeläiset ry., Eläkkeensaajien Keskusliitto ry., Työväen Näyttämöiden liitto ja Suomen Työväen Musiikkiliitto

 

Vasemmistoliiton Furuholm vetoaa: Ei Attendoa Poriin

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapio Furuholm ei hänkään suoralta kädeltä tyrmää asian selvittämistä. Hän pitää ajatusta joka tapauksessa epäilyttävänä.

- Syntyy mielikuva, että Attendo haluaa tulla väkisin Poriin ja saada haltuunsa kiinteistön. Vetoan valtuutettuihin: vaikka tällä ehkä saataisiin hetkellisiä voittoja, niin pitkällä tähtäimellä tälle tielle lähteminen on Porin ja porilaisten etujen vastaista, Furuholm sanoo.

Furuholm sanoo, että kilpailutukset ovat tähän mennessä nostaneet palvelujen hintoja voimakkaasti. Hän kysyy, kuka maksaa nousevat kustannukset.

Tälle tielle lähteminen on Porin ja porilaisten etujen vastaista.

- Tapio Furuholm (vas.)

- Ei kai kukaan usko, että Attendo esimerkiksi Porin kaupungin sinisten silmien takia alkaisi korjata Liinaharjan vanhainkotia? Se ei tee mitään hyvää hyvyyttään, vaan etsii lisää rahaa omistajilleen. Yhtiö ottaa kunnostukseen käyttämänsä rahan pois laskutuksessaan ja viime kädessä kaiken maksaa veronmaksaja. Porin on itse löydettävä rahat vanhainkodin kunnostukseen. Ja Attendon maine on huono, kysykää vaikka raumalaisilta, Furuholm muistuttaa vedoten Attendon Steniuksen hoivakodissa tänä vuonna ilmenneisiin johtamisongelmiin.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Liinaharjan Vanhainkoti

Tiistai 16.7.2013 klo 14:27

Rapistuva Liinaharjan vanhainkoti on iso menoerä Porin kaupungille.

Porin JHL vaatii poliittisilta päättäjiltä malttia Liinaharjan vanhainkodin kauppa-asiassa. Pori neuvottelee Attendon kanssa Liinaharjan vanhainkodin myymisestä.

Jos vanhainkoti päätetään myydä, järjestetään kilpailutus, johon kaikki saavat osallistua.

- Yhtiömuotoisen toiminnan tehtävänä on tuottaa omistajalleen voittoa. JHL:n edustajien kanta on, että kodinomaista vanhustenhoitoa ei voi luovuttaa yhtiöille, joiden tehtävä on voiton tavoittelu, JHL toteaa lausunnossaan.

JHL:n mukaan jäsenistö on huolissaan kaupungin kiinteistöjen kunnosta. Kunnossapitoon vaaditaan lisää rahaa.

- Luovuttamalla omaisuuttaan yhtiöille ei tulla ratkaisemaan kaupungin kunnossapitovelkaa. Maksajina ovat kuitenkin porilaiset veronmaksajat. Luottamusmiehet katsovat, että uusien toimintatapojen etsimistä ei voi maksattaa vanhuksilla eikä työolosuhteiden heikentämisellä, JHL:n kannanotossa sanotaan.

Yle Satakunta kertoi Attendo-kaupan suunnittelusta viime viikolla. Asia on vasta valmisteluasteella. Poliitikot joutunevat ottamaan suunnitelmaan kantaa syksyllä.

Poliittisista puolueista kokoomus on suhtautunut kauppasuunnitelmaan myönteisesti. Molemmat vasemmistopuolueetkin kannattavat kauppamahdollisuuden selvittämistä, mutta SDP:ssä on kriittisyyttä ja vasemmistoliitto vastustaa kauppaa. Perussuomalaiset eivät ole ottaneet asiaan kantaa.

Eräs syy kaupan suunnitteluun on se, että Liinaharjan vanhainkoti on huonossa kunnossa. Kunnostukseen tarvittaisiin vähintään kymmenen miljoonaa euroa

 

Kommentoi kirjoitusta.

VANHUSPALVELULAKIIN SUBJEKTIIVINEN OIKEUS

Keskiviikko 31.10.2012 klo 10:05

 

Eläkeläiset ry:n valtuusto 21.–22.5.2013

KÖYHÄLLÄ EI OLE VARAA SAIRASTAA – VAADIMME PIKAISIA RATKAISUJA

 

Samaan aikaan, kun pienituloiset eläkeläiset sairauden kohdatessaan jonottavat palveluja, tinkivät hoidosta ja lääkityksestä, jatkavat poliitikot kiistelyä sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistuksista. Ratkaisujen viipyessä julkinen terveydenhuolto rapautuu edelleen. Se on vaarassa romahtaa lopullisesti. Terveydenhuollon voimavarojen pako yksityiseen terveysbisnekseen kiihtyy, ja sen omistajien taloudelliset voitot kasvavat.

Eläkeläisen arki ja poliittiset päätökset eivät kohtaa. Väestöryhmien väliset suuret terveyserot kasvavat edelleen. Rikkaimmat ja terveimmät käyttävät terveyden- ja sairaanhoidon resursseja eniten. Vähiten niitä käyttävät eläkeläiset ja muut julkisen terveydenhuollon varassa elävät.

Sairastaminen on ollut eurooppalaisessa vertailussa Suomessa kallista, ja hallituksen säästöpäätösten jälkeen se on entistäkin kalliimpaa. Hallituksen sairausvakuutusmenojen säästötavoite kuluvalle vuodelle oli 153 miljoonaa euroa. Kevään kehysriihessä sitä lisättiin vielä 50 miljoonalla eurolla.

Kelan korvaamien sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvien matkojen omavastuuta korotettiin vuodenvaihteessa. Korotus oli yli 50 prosenttia korvattavaa matkaa kohden. Korotuksen jälkeen vuotuinen omavastuuosuus eli matkakatto on 242 euroa. Kehysriihen säästötavoite uhkaa toistamiseen korottaa matkustamisen omavastuita.

Helmikuun alussa heikennettiin lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksia. Peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Korvausprosenttien heikennystä pehmennettiin alentamalla vuoden vaihteessa lääkekustannusten vuotuisen omavastuuosuuden eli lääkekaton rajaa 31 eurolla. Se oli pieni helpotus paljon sairastavien kustannuksiin. Lääkekatto on nyt 670 euroa.

Kun kahden edellisen omavastuuosuuden lisäksi on vielä kunnallisen terveydenhuollon 636 euron maksukatto, nousevat vuotuiset omavastuut jo 1 548 euroon. Summa ylittää 70 eurolla kahden kuukauden täysimääräisen takuueläkkeen. Tilanne on kestämätön. Se vaarantaa pienituloisten eläkeläisten mahdollisuuden saada edes välttämätöntä hoitoa. Nyt on pikaisten ratkaisujen aika.

Vaadimme, että sairastamiseen liittyvät erilliset omavastuut yhdistetään yhdeksi maksukatoksi. Sen tulee olla nykyisiä yhteenlaskettuja vuosittaisia omavastuuosuuksia selvästi alhaisempi. Samalla vaadimme, että terveyskeskusmaksut on poistettava. Näillä toimilla voidaan nopeasti lisätä väestön terveyttä, lievittää sairautta ja aloittaa väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen.                                                                            

 

Vanhuspalvelulakiin subjektiivinen oikeus hoivaan

 

Hallitus sopi budjettineuvotteluissa lisäresursseista vanhustenhoitoon. Lisärahoitus on merkittävä. Näin vanhuspalvelulaki voidaan toteuttaa, ja vihdoin saadaan parannusta kauan parjattuun Suomen vanhustenhoitoon.

Julkinen keskustelu aiheesta on keskittynyt laitoshoidon sitovaan henkilöstömitoitukseen. Henkilöstömitoituksessa päädyttiin kompromissiratkaisuun: mitoitus saatiin, mutta mitoituksen tasosta ja toteutusaikataulusta tingittiin. Henkilöstömitoitus on tärkeä asia, mutta laissa on kyse paljon muustakin.

Se kaikkein tärkein asia on tainnut jäädä julkisuudessa vähälle huomiolle. Keskeistä laissa on henkilökohtaisen ja velvoittavan palvelusuunnitelman saaminen kaikille tietyn ikärajan ylittäville ihmisille. Tämä velvoittavuus on ollut vasemmiston jo vuosia sitten tekemän lakialoitteen perusvaatimus. Nyt terveyspalveluista tuttu hoitotakuun periaate ulotetaan myös vanhuspalveluihin.

Jokainen tietyn iän ylittänyt ihminen saa tarvittaessa henkilökohtaisen palveluarvion, ja kunnalla on myös velvollisuus järjestää tämän mukainen palvelu, oli sitten kyse palveluasunnosta, kotihoidosta tai laitospaikasta.

Olemme myös jatkuvasti tuoneet esille, että vanhuspalvelulaista täytyy tehdä niin hyvä ja kattava kuin mahdollista. Henkilökohtainen ja velvoittava palvelusuunnitelma eli ”subjektiivinen oikeus hoivaan” on tässä keskeistä. Tärkeää on myös saada lain ikäraja riittävän alhaiseksi, jotta hoitoa tarvitsevia ihmisiä ei jäisi lain ulkopuolelle.

On myös hyvä, että nyt budjettiin tulee 10 miljoonaa euroa lisää rahaa sekä kotihoitoon.

Vanhuspalvelulaki: ”Tärkein jäänyt huomaamatta”

Annika Lapintie arvioi, että vanhuspalvelulaissa tärkeintä on vanhukselle tehdyn palvelusuunnitelman muuttuminen velvoittavaksi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän johtaja Annika Lapintie korostaa, että vaikka vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on tärkeä asia, mutta ensi vuonna voimaan tulevassa vanhuspalvelulaissa on kyse paljon muustakin. Lapintie pitää vanhushoitoon budjetissa luvattuja lisäresursseja merkittävinä.

– Näin vanhuspalvelulaki voidaan toteuttaa, ja vihdoin saadaan parannusta kauan parjattuun Suomen vanhustenhoitoon, Lapintie kirjoittaa blogitekstissään perjantaina.

Hän toteaa, että vanhuspalvelulakia koskeva julkinen keskustelu on keskittynyt yhteen aiheeseen, laitoshoidon sitovaan henkilöstömitoitukseen.

– Henkilöstömitoituksessa päädyttiin kompromissiratkaisuun, hän kertaa tapahtumia.

– Mitoitus saatiin, mutta mitoituksen tasosta ja toteutusaikataulusta tingittiin.

Tärkein huomaamatta

Lapintie arvioi, että lain merkitystä ei ole tajuttu.

– Se kaikkein tärkein asia on tainnut jäädä julkisuudessa vähälle huomiolle, hän toteaa.

– Keskeistä laissa on henkilökohtaisen ja velvoittavan palvelusuunnitelman saaminen kaikille tietyn ikärajan ylittäville ihmisille. Tämä velvoittavuus on ollut vasemmiston jo vuosia sitten tekemän lakialoitteen perusvaatimus. Nyt terveyspalveluista tuttu hoitotakuun periaate ulotetaan myös vanhuspalveluihin.

Jos laki tulee nyt sovitussa muodossa voimaan ensi heinäkuussa jokainen tietyn iän ylittänyt ihminen saa tarvittaessa henkilökohtaisen palveluarvion, ja kunnalla on myös velvollisuus järjestää tämän mukainen palvelu, oli sitten kyse palveluasunnosta, kotihoidosta tai laitospaikasta.

– Tärkeää on myös saada lain ikäraja riittävän alhaiseksi, jotta hoitoa tarvitsevia ihmisiä ei jäisi lain ulkopuolelle, Lapintie sanoo.

                       

Kommentoi kirjoitusta.

ELÄKELÄISTEN EDUSTUS VALTUUSTOON

Torstai 13.9.2012

 

Porin perusturvan ongelmat ratkaistavissa

Lokakuu 2, 2012

Porin perusturvan tiedossa olevia ongelmia pitää lähteä ratkomaan. Kustannusten hallitsematon kasvu, ongelmat palvelutuotannossa ja yhteistoiminta-alueen muiden kuntien irtaantumishalukkuus kertovat siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Perusturvan ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta eivät samoilla lääkkeillä.
Perusturvan kustannusten hallinta on vaikeaa, koska ihmisten palvelutarve vaihtelee vuosittain ja toimintakenttä perusturvalla on todella laaja vauvasta vaariin. Palvelujen kysynnän kasvuun voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa lisäämällä. Ympärivuorokautinen, pitkäaikainen hoito on kallista ja odotettavissa on, että tarve kasvaa koko ajan. Lisäksi ihmiset yleensä haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, jos vain kotiin annettavat palvelut toimivat.

Ikäihmisten osalta pitää satsata kotipalveluun, kuntoutukseen ja omaishoitajien jaksamiseen. Suuret odotukset kohdistuvatkin kaupunginsairaalan uuteen profiiliin kuntoutussairaalana.
Porissa on lisäksi järkevää lisätä tehostettua palveluasumista, sillä on tärkeää, että ihmisiä ei turhaan makuuteta monta kertaa kalliimmassa erikoissairaanhoidossa. Siksi perusturvassa pitää käynnistää uuden, tehostetun palveluasumisen yksikön rakennuttaminen.
Lastensuojelun saralla ilmeneviin ongelmiin pitää puuttua välittömästi ja vahvoilla avohuollon tukitoimilla, muun muassa perhetyöllä ja lapsiperheiden kotipalvelulla, ennen kuin ongelmat ovat siinä pisteessä, että joudutaan tekemään huostaanotto. Huostaanottoon jouduttaessa pitää etsiä mahdollisuuksia perhesijoituksiin ja myös omaa palvelutuotantoa lastensuojelulaitosten osalta pitää vahvistaa.
Yksityisessä lastensuojelulaitoksessa yhden lapsen asuminen maksaa nykyään noin 100 000 euroa vuodessa. Tällä summalla palkkaisi ainakin kaksi työntekijää lastensuojelun perhetyöhön.

Palvelujen järjestämiseen liittyvistä ongelmista saa toistuvasti paikallisena päättäjänä kuulla ja lukea mielipidekirjoituksista. Liian usein kuulee, että aikaa lääkäriin ei saa tai että hammashoitoon ei pääse kohtuullisessa ajassa.
Perusturvassa pitäisi parantaa työoloja kaikin tavoin. Työhyvinvointiin satsattaessa työntekijät sitoutuvat nykyistä paremmin perusturvan palvelukseen.
Turvautumalla kallisiin keikkalääkäreihin saadaan paljon lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Tuttu lääkäri voisi ratkaista ongelman jo perusterveydenhuollossa.
Hätiköidyillä terveysasemien sulkemisilla saadaan lyhytaikaista säästöä, mutta ihmisten palvelujen saatavuuteen tämä vaikuttaa kielteisesti eikä säästöistä ole pitkällä tähtäimellä varmuutta. Perusterveydenhuollon toimivuuteen satsaaminen maksaa itsensä takaisin entistä pienempinä erikoissairaanhoidon laskuina.

Juha Sandberg

PORIN KAUPUNGINVALTUUTETTU,

VALTUUSTORYHMÄN PJ.

 

Vanhuspalvelulakiin subjektiivinen oikeus hoivaan

 

Hallitus sopi budjettineuvotteluissa lisäresursseista vanhustenhoitoon. Lisärahoitus on merkittävä. Näin vanhuspalvelulaki voidaan toteuttaa, ja vihdoin saadaan parannusta kauan parjattuun Suomen vanhustenhoitoon.

Julkinen keskustelu aiheesta on keskittynyt laitoshoidon sitovaan henkilöstömitoitukseen. Henkilöstömitoituksessa päädyttiin kompromissiratkaisuun: mitoitus saatiin, mutta mitoituksen tasosta ja toteutusaikataulusta tingittiin. Henkilöstömitoitus on tärkeä asia, mutta laissa on kyse paljon muustakin.

Se kaikkein tärkein asia on tainnut jäädä julkisuudessa vähälle huomiolle. Keskeistä laissa on henkilökohtaisen ja velvoittavan palvelusuunnitelman saaminen kaikille tietyn ikärajan ylittäville ihmisille. Tämä velvoittavuus on ollut vasemmiston jo vuosia sitten tekemän lakialoitteen perusvaatimus. Nyt terveyspalveluista tuttu hoitotakuun periaate ulotetaan myös vanhuspalveluihin.

Jokainen tietyn iän ylittänyt ihminen saa tarvittaessa henkilökohtaisen palveluarvion, ja kunnalla on myös velvollisuus järjestää tämän mukainen palvelu, oli sitten kyse palveluasunnosta, kotihoidosta tai laitospaikasta.

Olemme myös jatkuvasti tuoneet esille, että vanhuspalvelulaista täytyy tehdä niin hyvä ja kattava kuin mahdollista. Henkilökohtainen ja velvoittava palvelusuunnitelma eli ”subjektiivinen oikeus hoivaan” on tässä keskeistä. Tärkeää on myös saada lain ikäraja riittävän alhaiseksi, jotta hoitoa tarvitsevia ihmisiä ei jäisi lain ulkopuolelle.

On myös hyvä, että nyt budjettiin tulee 10 miljoonaa euroa lisää rahaa sekä kotihoitoon.

Vanhuspalvelulaki: ”Tärkein jäänyt huomaamatta”

Annika Lapintie arvioi, että vanhuspalvelulaissa tärkeintä on vanhukselle tehdyn palvelusuunnitelman muuttuminen velvoittavaksi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän johtaja Annika Lapintie korostaa, että vaikka vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on tärkeä asia, mutta ensi vuonna voimaan tulevassa vanhuspalvelulaissa on kyse paljon muustakin. Lapintie pitää vanhushoitoon budjetissa luvattuja lisäresursseja merkittävinä.

– Näin vanhuspalvelulaki voidaan toteuttaa, ja vihdoin saadaan parannusta kauan parjattuun Suomen vanhustenhoitoon, Lapintie kirjoittaa blogitekstissään perjantaina.

Hän toteaa, että vanhuspalvelulakia koskeva julkinen keskustelu on keskittynyt yhteen aiheeseen, laitoshoidon sitovaan henkilöstömitoitukseen.

– Henkilöstömitoituksessa päädyttiin kompromissiratkaisuun, hän kertaa tapahtumia.

– Mitoitus saatiin, mutta mitoituksen tasosta ja toteutusaikataulusta tingittiin.

Tärkein huomaamatta

Lapintie arvioi, että lain merkitystä ei ole tajuttu.

– Se kaikkein tärkein asia on tainnut jäädä julkisuudessa vähälle huomiolle, hän toteaa.

– Keskeistä laissa on henkilökohtaisen ja velvoittavan palvelusuunnitelman saaminen kaikille tietyn ikärajan ylittäville ihmisille. Tämä velvoittavuus on ollut vasemmiston jo vuosia sitten tekemän lakialoitteen perusvaatimus. Nyt terveyspalveluista tuttu hoitotakuun periaate ulotetaan myös vanhuspalveluihin.

Jos laki tulee nyt sovitussa muodossa voimaan ensi heinäkuussa jokainen tietyn iän ylittänyt ihminen saa tarvittaessa henkilökohtaisen palveluarvion, ja kunnalla on myös velvollisuus järjestää tämän mukainen palvelu, oli sitten kyse palveluasunnosta, kotihoidosta tai laitospaikasta.

– Tärkeää on myös saada lain ikäraja riittävän alhaiseksi, jotta hoitoa tarvitsevia ihmisiä ei jäisi lain ulkopuolelle, Lapintie sanoo.

                       

Eläkeläiset ry:n 18. edustajakokous 22.-23.5.2012                          

Eläkeläiset vaikuttamaan kunnalliselämään

Järjestö kehottaa omia jäsenyhdistyksiään ja kaikkia eläkeläisiä osallistumaan aktiivisesti syksyn kunnallisvaaleihin. Julkiseen keskusteluun on ponnekkaasti nostettava eläkeläisten ja ikäihmisten asiat.  Rohkaisemme jäseniämme asettumaan ehdokkaiksi ja vaalien jälkeen kunnallisiin luottamustehtäviin. Vaaleissa ja kunnallisessa päätöksenteossa ratkaistaan ikääntyneiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita. Päättäjiksi tarvitaan eläkeläisten ja ikääntyneiden arjen tuntevia ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen sitoutuneita ihmisiä.  

Ihmisten sujuvalle ja turvalliselle elämänkululle on tärkeää, että kunnat huolehtivat hyvin vastuullaan olevista peruspalveluista. Kunnan on turvattava niiden saatavuus ja hyvä laatu. Palvelut on tarjottava joko maksutta tai kohtuuhintaisina niin, että kaikkein pienituloisimmatkin saavat ne. Palvelurakenteen on oltava väestöllisesti ja alueellisesti kattava niin, että ikäihmisten erityistarpeet otetaan painokkaasti huomioon. On kehitettävä lähipalveluja.

Terveyskeskusmaksu on poistettava

Eläkeläisten hyvinvoinnille ovat erityisen tärkeitä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut. Kun ikääntyneen väestön osuus kasvaa, on kuntien erityisesti panostettava näihin palveluihin. Palveluketjut ennaltaehkäisyn, hoidon, hoivan ja kuntoutuksen välillä on saatava toimiviksi. Tämä edellyttää erimuotoisten avopalvelujen, kotipalvelujen ja laitospalvelujen rinnakkaista kehittämistä.

Väestön terveyserojen kaventaminen vaatii lisää voimavaroja perusterveydenhuoltoon.  Terveyskeskusten resursseja on tuntuvasti lisättävä ja terveyskeskusten toimintaa on kehitettävä. Jotta kynnys terveyskeskusten palvelujen käyttöön madaltuu, on terveyskeskusmaksu poistettava. Tavoitteenamme on, että esitys maksun poistamisesta tehdään mahdollisimman monessa kunnassa jo ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa.

Kuntien tulee tuottaa itse peruspalvelut

Kuntien tulee itse tuottaa peruspalvelunsa. Peruspalvelut isommissakin kokonaisuuksissa on toteutettava lähipalveluina. Ulkoistaminen ja kilpailutus sopivat erityisen huonosti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kilpailutus johtaa hinnan yksipuoliseen korostumiseen palvelun laadun kustannuksella. Tästä kärsii asiakkaiden lisäksi henkilökunta. Kilpailutuksen mahdolliset lyhyen aikavälin kustannussäästöt menetetään yleensä muutamassa vuodessa, kun markkina- ja kilpailutilanne yksipuolistuu. Voittajia ovat keskittymällä kasvua hakevat, aggressiivisesti voittoa tavoittelevat liikeyritykset ja kansainvälisessä omistuksessa olevat monialaiset pörssiyhtiöt. Häviäjiä ovat palveluja tarvitsevat kuntalaiset, veronmaksajat ja oman palvelutuotantonsa riisuneet kunnat.

Kunnilla on ollut perinteisesti vankka asema osana julkista valtaa. Sen perustana on itsehallinto, jota on hoidettu kansanvaltaisesti.  Markkinaehtoinen ulkoistaminen ja siihen liittyvä kunnan oman toimialan aktiivinen kaventaminen murentavat itsehallintoa ja kaventavat demokratiaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lähiyhteisössään.

Demokratia edellyttää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Eläkeläistoiminta on yksi osa sitä. Kuntien on tuettava ja parannettava eläkeläistoiminnan edellytyksiä muun muassa toimitilojen, harrastusmahdollisuuksien ja toiminta-avustusten

Kommentoi kirjoitusta.

Eläkeläiset ja perusturva

Torstai 13.9.2012

 

Porin perusturvan ongelmat ratkaistavissa

Lokakuu 2, 2012

Porin perusturvan tiedossa olevia ongelmia pitää lähteä ratkomaan. Kustannusten hallitsematon kasvu, ongelmat palvelutuotannossa ja yhteistoiminta-alueen muiden kuntien irtaantumishalukkuus kertovat siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Perusturvan ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta eivät samoilla lääkkeillä.
Perusturvan kustannusten hallinta on vaikeaa, koska ihmisten palvelutarve vaihtelee vuosittain ja toimintakenttä perusturvalla on todella laaja vauvasta vaariin. Palvelujen kysynnän kasvuun voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa lisäämällä. Ympärivuorokautinen, pitkäaikainen hoito on kallista ja odotettavissa on, että tarve kasvaa koko ajan. Lisäksi ihmiset yleensä haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, jos vain kotiin annettavat palvelut toimivat.

Ikäihmisten osalta pitää satsata kotipalveluun, kuntoutukseen ja omaishoitajien jaksamiseen. Suuret odotukset kohdistuvatkin kaupunginsairaalan uuteen profiiliin kuntoutussairaalana.
Porissa on lisäksi järkevää lisätä tehostettua palveluasumista, sillä on tärkeää, että ihmisiä ei turhaan makuuteta monta kertaa kalliimmassa erikoissairaanhoidossa. Siksi perusturvassa pitää käynnistää uuden, tehostetun palveluasumisen yksikön rakennuttaminen.
Lastensuojelun saralla ilmeneviin ongelmiin pitää puuttua välittömästi ja vahvoilla avohuollon tukitoimilla, muun muassa perhetyöllä ja lapsiperheiden kotipalvelulla, ennen kuin ongelmat ovat siinä pisteessä, että joudutaan tekemään huostaanotto. Huostaanottoon jouduttaessa pitää etsiä mahdollisuuksia perhesijoituksiin ja myös omaa palvelutuotantoa lastensuojelulaitosten osalta pitää vahvistaa.
Yksityisessä lastensuojelulaitoksessa yhden lapsen asuminen maksaa nykyään noin 100 000 euroa vuodessa. Tällä summalla palkkaisi ainakin kaksi työntekijää lastensuojelun perhetyöhön.

Palvelujen järjestämiseen liittyvistä ongelmista saa toistuvasti paikallisena päättäjänä kuulla ja lukea mielipidekirjoituksista. Liian usein kuulee, että aikaa lääkäriin ei saa tai että hammashoitoon ei pääse kohtuullisessa ajassa.
Perusturvassa pitäisi parantaa työoloja kaikin tavoin. Työhyvinvointiin satsattaessa työntekijät sitoutuvat nykyistä paremmin perusturvan palvelukseen.
Turvautumalla kallisiin keikkalääkäreihin saadaan paljon lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Tuttu lääkäri voisi ratkaista ongelman jo perusterveydenhuollossa.
Hätiköidyillä terveysasemien sulkemisilla saadaan lyhytaikaista säästöä, mutta ihmisten palvelujen saatavuuteen tämä vaikuttaa kielteisesti eikä säästöistä ole pitkällä tähtäimellä varmuutta. Perusterveydenhuollon toimivuuteen satsaaminen maksaa itsensä takaisin entistä pienempinä erikoissairaanhoidon laskuina.

Juha Sandberg

PORIN KAUPUNGINVALTUUTETTU,

VALTUUSTORYHMÄN PJ.

 

Eläkeläiset ry:n 18. edustajakokous 22.-23.5.2012                          

Eläkeläiset vaikuttamaan kunnalliselämään

Järjestö kehottaa omia jäsenyhdistyksiään ja kaikkia eläkeläisiä osallistumaan aktiivisesti syksyn kunnallisvaaleihin. Julkiseen keskusteluun on ponnekkaasti nostettava eläkeläisten ja ikäihmisten asiat.  Rohkaisemme jäseniämme asettumaan ehdokkaiksi ja vaalien jälkeen kunnallisiin luottamustehtäviin. Vaaleissa ja kunnallisessa päätöksenteossa ratkaistaan ikääntyneiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita. Päättäjiksi tarvitaan eläkeläisten ja ikääntyneiden arjen tuntevia ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen sitoutuneita ihmisiä.  

Ihmisten sujuvalle ja turvalliselle elämänkululle on tärkeää, että kunnat huolehtivat hyvin vastuullaan olevista peruspalveluista. Kunnan on turvattava niiden saatavuus ja hyvä laatu. Palvelut on tarjottava joko maksutta tai kohtuuhintaisina niin, että kaikkein pienituloisimmatkin saavat ne. Palvelurakenteen on oltava väestöllisesti ja alueellisesti kattava niin, että ikäihmisten erityistarpeet otetaan painokkaasti huomioon. On kehitettävä lähipalveluja.

Terveyskeskusmaksu on poistettava

Eläkeläisten hyvinvoinnille ovat erityisen tärkeitä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut. Kun ikääntyneen väestön osuus kasvaa, on kuntien erityisesti panostettava näihin palveluihin. Palveluketjut ennaltaehkäisyn, hoidon, hoivan ja kuntoutuksen välillä on saatava toimiviksi. Tämä edellyttää erimuotoisten avopalvelujen, kotipalvelujen ja laitospalvelujen rinnakkaista kehittämistä.

Väestön terveyserojen kaventaminen vaatii lisää voimavaroja perusterveydenhuoltoon.  Terveyskeskusten resursseja on tuntuvasti lisättävä ja terveyskeskusten toimintaa on kehitettävä. Jotta kynnys terveyskeskusten palvelujen käyttöön madaltuu, on terveyskeskusmaksu poistettava. Tavoitteenamme on, että esitys maksun poistamisesta tehdään mahdollisimman monessa kunnassa jo ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa.

Kuntien tulee tuottaa itse peruspalvelut

Kuntien tulee itse tuottaa peruspalvelunsa. Peruspalvelut isommissakin kokonaisuuksissa on toteutettava lähipalveluina. Ulkoistaminen ja kilpailutus sopivat erityisen huonosti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kilpailutus johtaa hinnan yksipuoliseen korostumiseen palvelun laadun kustannuksella. Tästä kärsii asiakkaiden lisäksi henkilökunta. Kilpailutuksen mahdolliset lyhyen aikavälin kustannussäästöt menetetään yleensä muutamassa vuodessa, kun markkina- ja kilpailutilanne yksipuolistuu. Voittajia ovat keskittymällä kasvua hakevat, aggressiivisesti voittoa tavoittelevat liikeyritykset ja kansainvälisessä omistuksessa olevat monialaiset pörssiyhtiöt. Häviäjiä ovat palveluja tarvitsevat kuntalaiset, veronmaksajat ja oman palvelutuotantonsa riisuneet kunnat.

Kunnilla on ollut perinteisesti vankka asema osana julkista valtaa. Sen perustana on itsehallinto, jota on hoidettu kansanvaltaisesti.  Markkinaehtoinen ulkoistaminen ja siihen liittyvä kunnan oman toimialan aktiivinen kaventaminen murentavat itsehallintoa ja kaventavat demokratiaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lähiyhteisössään.

Demokratia edellyttää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Eläkeläistoiminta on yksi osa sitä. Kuntien on tuettava ja parannettava eläkeläistoiminnan edellytyksiä muun muassa toimitilojen, harrastusmahdollisuuksien ja toiminta-avustusten

Kommentoi kirjoitusta.

SYNTYMÄPÄIVÄ RUNO 2011

Torstai 14.7.2011 - Eila Elomaa

JUHLASANKARIT

Torstai päivä juhlapäiväksi valittu

Juhlan sankarit tänne kutsuttu

Tänään saamme juhlaa viettää

sitä Suvipirtillä kaikille riitää

 

Nyt kaikille sankareille paljon onnea

elämän riemua ja suuhun kakkua makeaa.

Sankarit juhlaa ilolla viettää

lämmöllä tunteet kattoon rientää.

 

Elämästä saamme suuresti kiittää

juhlat toisensa jälkeen eteen rientää.

Ihmisen ikääntyessä terveys korostuu

ja sen mukaan elämänlaatu mukautuu.

 

Oikeat ihmiset valoa päivään antaa

ja elämän kakkua makeaksi kuorruttaa.

Tänään sankarit onnessa matkaa

huominen taas elämää jatkaa.

 

Eläkäämme päivämme onnessa

Suvipirtin vihreässä lehdossa.

Elontielle valoa suokaamme

ja sille suojelusta toivokaamme.

 

Vuosille näkemiin jotka menneet on niin

joista jäljellä muistot on vain.

 

Eila Elomaa

Ahlainen/Suvipirtti

14.07.2011

 

1 kommentti .

IKÄLAKI vaatii voimavaroja lisää

Keskiviikko 6.4.2011

Ikälaki vaatisi merkittävät voimavaralisäykset

Koottu kuva

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema ikälaki lisäisi merkittävästi julkisia menoja. Laki antaisi 75 vuotta täyttäneille subjektiiviseen oikeuteen verrattavan oikeuden kotipalveluihin, asumispalveluihin, laitoshoitoon ja perhehoitoon. Kuntaliitto edellyttää, että lisämenojen kattamiseksi kunnille osoitetaan vastaava rahoitus lain täytäntöönpanoa varten.

Sivun sisältö

​Peruspalvelujen turvaamiseksi valtio on tukenut tilapäisesti kuntien taloutta. Uusien velvoitteiden säätämistä on hillitty. Uusien ja laajentuneiden tehtävien valtionosuus on nostettu vähintään puoleen kustannuksista.  Julkisen talouden vaje on kuitenkin yhä suurempi, vaikka toimintaa on tehostettu. Suurin yksittäinen kuntien menoja lisäävä tekijä on väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän kasvu.

Pyrkimykset vahvistaa vanhusten palveluja ovat sinänsä kannatettavia. Mahdollisen lain valmistelun yhteydessä tulee kustannusvaikutukset ja henkilöstötarpeet arvioida kattavasti. Valtion tulee lakia säätäessään samalla osoittaa sen toteuttamiseen tarvittavat määrärahat.

Kuntaliitto odottaa tulevalta hallitusohjelmalta selkeää linjausta valtion ja kuntien vastuista ja rahoitusosuuksista. Kuntataloudelle on asetettava kehys siten, että palvelujen laajuus ja rahoitus ovat pitkäjänteisesti ennakoitavissa, eikä kuntien vastuulla olevia tehtäviä laajenneta ilman niihin osoitettavaa rahoitusta.

Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan toukokuun alusta, ja se koskee myös vanhusten terveyspalveluja. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista valmistellaan parhaillaan. Vanhusten sosiaalipalvelut ja hoiva tulisi sisällyttää osaksi uudistuvaa sosiaalihuoltolakia ja yleisiä sosiaalipalveluja. Ikäihmisten palveluja ja muita kuntien lakisääteisiä tehtäviä on aiheellista tarkastella kokonaisuutena ja tehtävät tulee mitoittaa yhteiskunnan käytettävissä olevien voimavarojen mukaan.

 

Kommentoi kirjoitusta.

LUONNOS laiksi iäkkään sos-ja terv.palvelut

Keskiviikko 6.4.2011

LUONNOS LAIKSI IÄKKÄÄN HENKILÖN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAANNIN TURVAAMISEKSI

Lakiluonnoksen sisältö

  • Oikeus hoivaan ja kuntoutukseen: ympärivuorokaautinen hoiva, avustaminen kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toiminnoissa, joista henkilö ei selviydy ilman toisen henkilön apua.
  • Laki toisi 75 vuotta täyttäneille subjektiivisen oikeuteen verrattavan oikeuden kotipalveluihin, asumispalveluihin, laitoshoitoon ja perhehoitoon.
  • Vastuutyöntekijä
  • Henkilöllä ilmoitusvelvollisuus epäökohdista omalle toimintayksikölle ja kunnalle, vakavista epäkohdeista aluehallintoviranomaiselle.
  • Vanhusneuvosto tulisi perustaa jokaiseen kuntaan
  • Lakiluonnoksen henkilö- ja kustannusvaikutukset ?

4 kommenttia .

MITÄ LAKI MUUTTAISI ??

Keskiviikko 6.4.2011

Laki parantaisi iäkkäiden ihmisten asemaa

Iäkkäällä ihmisellä olisi oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa silloin, kun hänen palvelutarpeensa on monipuolisesti arvioitu ja tarpeet kirjattu palvelusuunnitelmaan. Lisäksi lakiluonnoksessa esitetty vastuutyöntekijä toimisi iäkkään ihmisen tukena sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumista koordinoidessaan.

Vanhusneuvostolla olisi nykyistä jämäkämpi asema välittää iäkkäiden ihmisen ääni kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, joka koskee iäkkäitä ihmisiä.

Laki helpottaisi iäkkäiden ihmisten palveluja johtavien ja kehittävien henkilöiden työtä

Lakiin olisi koottu keskeiset iäkkään kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saantiin liittyvät säädökset.

Laki antaisi uuden välineen valvontaviranomaisen käyttöön

Kommentoi kirjoitusta.

VANHUSTENHOIDON LAATUSUOSITUKSET PORISSA

Sunnuntai 3.4.2011 - Reijo Mäkinen Porin KV pöytäkirja 89 §

PERUSTURVALAUTAKUNTA 16.2.2011:

 ”Vanhuspalveluiden johtajan ehdotus:

 Annetaan aloitteesta seuraavaa lausunto:

 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan uusitun laatusuosituksen vuonna 2008. Keskeisille ikääntyneiden palveluille asetetaan suosituksessa valtakunnalliset määrälliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat ja yhteistoiminta-alueet asettavat tavoitteensa.

Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5–0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Korkeampi vaihtoehto vähimmäismitoitukseksi (0,6) on suositeltava silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Mikäli lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla, vähimmäismitoitus on 0,6–0,7 ja hyvä mitoitus 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. On kuitenkin muistettava, että mitoituksen lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen riippumatta siitä, minkä nimisessä yksikössä he ovat. Yhteistoiminta-alueen kunnissa henkilöstön mitoituksen laskutavat eivät ole ihan yhtenäiset. Mitoituksiin vaikuttavat hoitopaikkojen määrä ja asiakasmäärä, työntekijöiden koulutusrakenne sekä ammatillinen tehtäväjako, yksikön sijainti ja rakenne.

 Tämän hetken mitoitukset ovat seuraavat Porin perusturvan yksiköissä:

 

Tehostettu palveluasuminen

Vanhainkodit

MRSA-osasto

Dementiaosastot

Pitkäaikaishoito

0,53 – 0,70

0,52 – 0,75

0,78

0,53- 0,63

0,64

 Kotihoitoon ei ole laadittu valtakunnallisia mitoitussuosituksia. Kotihoito sai viime vuonna kahdeksan uutta lähihoitajan tointa, jotka on täytetty. Viime vuonna kotihoidossa täytettiin yhteensä 24 tointa ja tällä hetkellä näyttöprosessissa on viisitoista tointa. Kotihoidossa muutetaan ammattirakennetta siten, että kaikki vapautuvat kotiavustajan tai kodinhoitajan toimet muutetaan lähihoitajan toimiksi. Lisäksi joitakin kodinhoitajan toimia esitetään muutettavaksi terveyden/ sairaanhoitajan toimeksi. Kotona hoidetaan yhä monisairaampia ikäihmisiä. Ammattirakenteen muutos mahdollistaisi sen, että myös iltaisin ja viikonloppuisin olisi saatavana sairaanhoitajan/terveyden-hoitajan palveluita kotihoidon asiakkaille.

Henkilökunnan riittävyyttä seurataan jatkuvasti ja tullaan ehdottamaan täytettäväksi kaikki vanhuspalveluista vapautuvat toimet, jotta saadaan turvattua henkilökunnan riittävyys ja asiakkaille laadukas ja hyvä vanhuus.

Tavoitteena tulisi olla, että henkilökunnan gerontologista ja geriatrista tietoutta saataisiin parannettua koulutuksella. Tärkeää olisi saada vanhuspalveluihin, erityisesti kotihoitopalveluihin, geriatrian erikoislääkäri tai geriatriaan perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri tukemaan asiakkaiden kotona selviytymistä.

Tällä hetkellä Porin perusturvan vanhustenhoidon henkilöstö on valtakunnallisten suositusten mukainen. Erityisesti mitoitusta tulisi nostaa vanhainkotien intervalli- ja dementiayksiköissä huomioiden osastojen erityisluonne. Henkilöstörakennetta, henkilöstön ammattitaidon käyttämistä, siirtymistä ja sijoittamista kehitetään. Tärkeimpänä olisi saada kehitettyä vanhuspalveluiden imagoa houkuttelevaksi ja mielenkiintoiseksi työuraksi nuorille valmistuneille työntekijöille.

Lisätietojen antaja:             Vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula, perusturvakeskus,                                           puh. 044 701 4463

Täytäntöönpanot:               Kaupunginhallitus

PÄÄTÖS:   Perusturvalautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.”

Keskustelun kuluessa valtuutettu Aki Nummelin jätti seuraavan toivomusponnen:

”Vanhainkotien ja vanhusten palvelutalojen tukipalvelut tulee järjestää ja resursoida siten, ettei niiden toteutus jää kuormittamaan hoitajia.”

Valtuutettu Martti Lundén jätti seuraavan toivomusponnen:

”Valtuusto päätti budjettikokouksessaan joulukuussa, että avopainotteisuuden on toimittava ennen laitospaikkojen vähentämistä. Lisäksi kaupunginvaltuusto poisti budjettiehdotuksesta sen, että laitospaikkoja vähennetään prosentilla. Tämän tahtotilan valossa on erikoista, että perusturvassa toimitaan virkamiestasolla toiseen suuntaan, vaikka kotihoidon toimintaedellytykset eivät ole parantuneet.

Esitän toivomuspontena, että kotihoidon toimintaedellytykset laitetaan kuntoon ja tehdyistä parannustoimista tuodaan valtuustolle selvitys ennen kuin laitospaikkoja vähennetään lisää.”

Kommentoi kirjoitusta.

Aki Nummelinin puhe Porin valtuustossa

Keskiviikko 23.3.2011 - Retum

Puhe vanhustenhoidosta Porin valtuustossa 21.3

22.3.2011

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

 

Nykyisen vanhustenhoidon varsinainen ongelma on se, että vaikka meillä ehkä sinänsä on valtakunnallisten kriteerien mukainen määrä hoitajia, heidän työaikansa kuluu muiden töiden tekemiseen. Viime kesänä paljastui, että hoivan tukipalvelujen siirto palveluliikelaitokseen oli johtanut siihen, että vanhainkotien hoitajat joutuivat tekemään aiemmin siivoojille, ruoanjakajille ja talonmiehille kuuluneita tehtäviä.

Vaikka kaupunginhallitus on ohjeistanut perusturvaa ja palveluliikelaitosta sopimaan järkevästä työnjaosta keskenään, ei tilanne ole juurikaan muuttunut. Edelleen hoitajille kertyy ylimääräistä työtä keittiöhommista, siivouksesta, kylvetyksestä, hoidettavien vessaan viemisestä, tilausten tekemisestä, asiakkaiden karkkien, vaatteiden ja jopa tupakan ostamisesta, ynnä muusta, ynnä muusta. Hoitajien on käytettävä jopa henkilökohtaista aikaansa näiden tehtävien hoitamiseen, koskapa tukea ei muualta juuri heru. Niinpä hoitajat eivät ehdi tekemään omasta työstään kuin perusasiat, työt vain kasaantuvat, eikä aikaa esimerkiksi seurusteluun hoidettavien kanssa enää löydy. Se syö hoitajien jaksamista, kun he eivät ehdi tekemään omaa työtään ammattikuntansa eettisten ohjeiden mukaisesti ja työn laatu kärsii väkisinkin.

Jätänkin tässä valtuuston kokouksessa toivomusponnen, jossa esitän selvitettäväksi, miten vanhainkotien tukipalvelut voidaan järjestää ja resursoida siten, ettei niiden toteutus jää kuormittamaan hoitajia.

Hyvät valtuutetut, hoitajapula ei koske yksinomaan pääkaupunkiseutua. Myös Porissa tämä ongelma on todellinen ja vaikuttaa tällä hetkellä niin vanhustenhoidon laatuun kuin myös henkilökunnan jaksamiseen. Yksi syy hoitajapulaan on se, että myös Porin perusturvassa hoitajia palkataan vain lyhyisiin sijaisuuksiin. Se ei anna työntekijälle mahdollisuutta suunnitella elämäänsä pidemmällä tähtäimellä. Esimerkiksi pankista on vaikeaa saada lainaa, mikäli työsuhde ei ole toistaiseksi voimassaoleva. Niinpä hoitajat siirtyvät sinne, missä työsuhteet ovat pysyvämpiä.

Vanhainkodeista ja palvelulaitoksista saadun viestin perusteella Porin perusturvassa oleva vakituisten sijaisten järjestelmä on liian suppea kattamaan todellisen tarpeen. Tällä järjestelmällä palkatut hoitajat työskentelevät tällä hetkellä käytännössä kukin yhdessä toimipisteessä, eikä heitä kierrätetä tarpeen mukaan eri työpisteissä. Siksipä jätän valtuuston kokouksessa aloitteen, missä esitän selvitettäväksi, miten suuri joukko vakituisia hoivasijaisia pitäisi palkata, jotta todellinen tarve tulisi katettua. Selvityksen tulokset on otettava huomioon laadittaessa vuoden 2012 budjettia. Samalla voimme varmistaa sen, että meillä on myös tulevaisuudessa sitoutuneita hoitajia vanhustyötämme tekemässä.

Vanhustyössämme on tällä hetkellä yksi iso ongelma ja se on asiakkaiden viriketoiminnan vähäisyys. Kuvitelkaa itseänne siihen tilanteeseen, jossa suuri osa keskuudessamme elävistä ikääntyneistä ihmisistä on: elämä muodostuu yhdestä vanhainkodin osastosta, ympärillä olevista muista asukeista sekä hoitajista, jotka tekevät työtänsä kovan paineen alla ilman mahdollisuutta seurustella asukkaiden kanssa. Viriketoiminta tarjoaisi monille vanhainkotien ja palvelutalojen asukkaille elämän henkireikää. Esimerkiksi vanhustenhoidossa esimerkkiä muille tarjoava Tanska mahdollistaa vanhuksille monenlaisia toimintoja.

Viriketoiminta pitää sisällään mm. ulkoilukerhoja, retkiä, kulttuuritoimintaa, käsitöiden tekemistä, yhteisiä peli- ja lauluhetkiä sekä jumppatuokioita. Jätänkin valtuustoaloitteen, missä esitän selvitettäväksi, miten vanhainkotien ja palvelutalojen viriketoimintaa voidaan lisätä nykyisestä ja miten toiminta tulisi resursoida. Ehdottomasti on selvitettävä mahdollisuudet käyttää työllistettäviä tässä työssä, sillä jo ulkoiluhetkien mahdollistaminen antaisi vanhuksille uutta elämänsisältöä.

Ja lopuksi tärkein: sosiaalityössä, mitä perusturvakin toteuttaa, tärkeintä on asiakkaan oman äänen kuuleminen ja hänen etujensa valvominen. Jätän valtuustoaloitteen, missä pyydän selvitettäväksi, miten asiakasnäkökulma tulee tällä hetkellä esille vanhustyössä ja millaisia toimenpiteitä ollaan tekemässä, jotta asiakasnäkökulma saataisiin kaikissa vanhustyön toimissa esille.

Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta.